Atlantasta kohti New Yorkia Appalakkien vuoriston kautta ja täydellinen muutos maisemiin.
Msisemien hienous oli otettu autoilijoille huomioon, sillä tien varsilla oli monen monta levennystä tai näköalapaikkaa maisemien bongailuun. Ja mikä parasta näistä oli usein infoa tienvarressa riittävän ajoissa, jotta pysähtyminen olisi helppoa ja vaivatonta.
Muutamien välipysähdysten kautta suuntasimme Pohjois Carolinassa valtatie 64:n varrella olevalle Dry Falls vesiputoukselle.
Parkkipaikka autoille oli aivan valtatien reunassa,josta putoukselle oli lyhyt kävelymatka hyväkuntoista "polkua" pitkin.
Putouksen taakse pääsi kävelemään, mikä oli meidän perheelle uusi kokemus. Korvia huumaavaa veden kohinaa, vesihöyryistä ilmaa, kosteutta, sellaista oli putouksen takana. Suosittelen, oli erilainen kokemus.
Putoukselta siirryimme yhdeksi yöksi Quality inn Asheville motelliin, josta jatkoimme seuraavana päivänä Blue Ridge Parkwayn kiemurtelevia teitä pitkin Peaks of Otter Lodgelle. Olin lukenut tästä sharp top Mountainin vierellä olevasta hotellista sekä mahdollisuudesta patikoida lapsien kanssa vuoren huipulle.
Sharp Top Mountainin huipulle pääsi suoraan hotelista lähtevää vaelluspolkua pitkin. Polku oli luokiteltu helppo kulkuiseksi ja matkaa kertyisi reilu 5 kilometriä edestakaisin.
Suurin osa reitistä oli loivasti nousevaa helppokulkuista polkua. Vaikeampi kulkuisiakin kohtia löytyi ja matkan varrella oli jonkin verran rappusia.
Sanonta: Huipulla tulee, tuli todistetuksi. Ylhäällä oli tuulesta huolimatta hienot maisemat ja reitti oli varsinkin meidän aikuisten mieleen, lapsista Orlandon huvipuistossa olisi ollut kivempaa.
