En voi kieltää etteikö Moskovan matkaan olisi sisältynyt ennakkoluuloja tai -asenteita, mutta kaikista niistä jouduin luopumaan.
Tuo mahtipontinen maa sykähdytti pääkaupungin tarjonnalla, pitkään viikonloppu vierailuun tuntui tekemistä ja katsottavaa riittävän. Mm. Leninin mausoleumi, Gum-tavaratalo, metroasemat, Kreml ja pyhän Vasilin katedraali. Näistä jo Kremlissä voisi viettää useamman tunnin jollei päivän. Jonot varsinkin Kremliin ja Leninin mausoleumiin olivat pitkät, emmekä mekään ehtineet sisään ensimmäisenä päivänä, joten sunnuntaina tulimme jonottamaan aikaisin.
Elokuun säät suosivat meitä 30 asteen lämmöllä, joten ulkona pitkässä jonossa seisominen ei haitannut.
Edellisenä päivänä Leninille menevässä jonossa seisoessa tultiin jonottaville sanomaan, ettei kannata turhaan enää seisoa jonossa tästä kohtaa eteenpäin, koska enää tänään ei tästä ehdi ihmiset sisälle. Enpä ole moiseen ennen törmännyt.
Toinen minut yllättänyt seikka oli englannilla pärjääminen, useimmiten asioimaan pystyi suhteellisen sujuvasti vain muutamassa kaupassa myyjät eivät osanneet englantia. Sattui niinkin, että yksi myyjä poistui paikaltakin tämän kieliongelman vuoksi.
Ja takaisin Suomeen tullessa junan hytti emäntä ei osannut kuin Venäjää.
Ja toki metroasemien nimet oli luettavissa vain kyrillisilla kirjaimilla.. Mikä oli hieman haastavaa, mutta alkeellisilla venäjän kielen taidoilla selvittiin ja oltaisiin selvitty muutoinkin.
Yllättävää oli myös kansalaisten käytös. Poissa oli se röyhkeys ja etuilu mihin muualla ulkomailla oli yleensä venäläisten toimesta tottunut. Useimmiten oltiin ystävällisiä ja uteliaita.
Uteliaisuus kohdistui siihen mistä olemme? Veikkauksia oli kaikenlaisia. Kun kerroimme olevamme Suomesta saimme osaksemme usein tervetulotoivotuksia ja kiitosta siitä että olemme tulleet.
Toki matkamyistomyymälöistä löytyi stereotyyppisesti karvahattuja ja maatuskoita ja perinneravintolasta suolakurkkuja silavalla ja vodkalla.
Sitä mitä Moskovan siloitellun ja siistin katukuvan taakse kätkeytyy ei turistin silmille osunut.ei näkynyt "romani" kerjäläisiä rautatieasemalla tai muuallakaan kaupungilla.
Se mitä näkyi, sai tykästymään Moskovaan.
Ehkä menneistä ajoista kaupunki on muuttunut. Mutta niin tai näin itseeni kaupunki teki vaikutuksen. Suosittelenkin sitä varteenotettavana vaihtoehtona pitkäksi viikonlopuksi tai kaupunkilomalle. Itse olen tyytyväinen, että sain seuraa ja pääsin Moskovaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti