Lempinimeltään The Big Easy osa 1.

Kun road tripin suuntaamisesta itärannikolle oli päätetty, tiesin haluavani New Orleanssiin. New Orleans toi mieleeni suuret plantaasit, kuumuuden,  syvän etelä- fiiliksen, joka henkii mystiikkaa voodoosta. Tuo jazzin ja katumuusikoiden koti. Unohtamatta suurta Mardi Gras-juhlaa, jossa ihmiset heittelevät kanssajuhlijoille helminauhoja.
Kaupunki, jonka näkemistä odotin New Yorkiakin enemmän, täytti odotukseni.

Kuuman kostea Louisianan ilmasto, jossa Live Oaksit naavoineen kasvoivat puistoissa henkien menneisyyden tunnelmaa. 

Ranskalaiskorttelissa Bourbonstreet juhlijoineen ja ihmisineen sai hymyn huulille. Pitsitaloja reunustavilla kaduilla katumuusikot keräsivät kuuntelijoita ympärilleen. Mystisyyttä löytyi niin kaupoista kuin museoistakin. Vai miltä kuulostaisi vierailu voodoo-museossa?

Jackson squaren puistosta löytyi ennustajia sekä hevoskärryjä ja vieressä virtaa kunnioitettavan kokoinen Mississippi-joki, jolla valtamerilaivatkin seilasivat. Toisaalle kävellessä löytää tiensä Jazz-legenda Lois Armstrongin kunniaksi tehtyyn puistoon.

New Orleans oli kaikkea tätä, paikalliset ovatkin nimenneet kaupungin rentoutensa vuoksi The Big Easyksi. Lisäksi Nolasta löytyi ihania taloja sekä vierailun arvoisia hautausmaita. Mutta niistä seuraavassa postauksessa.