Coca-Colaa

Yövyttyämme kaksi yötä Memphisissä lähdimme aamulla aikaisin kohti Atlantaa. 
Atlanta toimisi välipysähdyksenä ennen suuntaamista Appalakkien vuoristoon. Atlantaan menolle löytyi kyllä syynsäkin,maailman varmasti tunnetuimmassa juomassa Coca-Colassa.

Jo road tripin alussa oli selvää, että reissu pitäisi sisällään kohteita, jotka innostaisivat meitä aikuisia sekä kohteita, jotka taas kiinnostaisivat lapsia. 

Coca-Cola oli yksi asia, joka on lapsille tuttu kotimaastakin ja tämän limsan koti taas löytyy Atlantasta, World of Coca-Cola. Saimme tietoa limsan synnystä, historiasta sekä Coca-Colan vaiheista maailmalla.

Mielenkiintoisia ja odotetuin alue taisi kuitenkin olla maistelu alue, jossa sai maistella yli 100 erilaista Coca-Cola companyn tuotetta.

Mielenkiinnosta ja maistuvaa. 

Yövyimme Coca-Cola Worldin lähellä olevassa hotellissa, vieressä olisi ollutvmyös akvaario sekä maailmanpyörä. Näissä kummassakaan me emme ehtineet yhden yön aikana vierailla. 

In the ghetto

Road trippimme kulki kätevästi Memphisin kautta kohti New Yorkia ja vierailu Elviksen luona sopi ohjelmaan paremmin kuin hyvin. Mutta itse kaupunki loi ylleen turvattomuuden tunteen. Miksi, se selviää seuraavaksi. 

Me yövyimme Days inn Memphis at Gracelandissä. Motellin parhautta oli sen sijainti juurikin Gracelandia vastapäätä. Elvis oli huomioitu hienosti motellin sisustuksessa, jossa Elvis oli läsnä kaikkialla televisioita myöden. 

Hinta per yö oli huokea ja siihen kuului aamupala, muroja, pikapuuroa, pannukakkuja ja kahvia. Motellin tiedoissa oli, että alue ei ole kovin hyvä eikä vieressä ole paljoa mitään Gracelandia lukuunottamatta. 

Parin yön yöpymisiltä kuulosti kuitenkin kohtuulliselta ja itse Gracelandiinkin pääsisi kätevästi kävellen. 

Eipä tullut Suomalaiselle mieleen että ei niin hyvä alue tarkoittikin ghettoa. Tämä selvisi meille tulopäivänä, jolloin saavuimme hotellille keskipäivällä. 

Myrskyvaroitusten vuoksi olimme lähteneet ajamaan New Orleansista aikaisin aamulla, jotta olisimme perillä ennen myrskyä. Ja olimmekin. Vietimme aikaa aurinkoisella altaalla. Ajattelimme myös pestä reissussa kertyneet vaatteet,koska tulopäivänä ei ollut mitään suunniteltua ohjelmaa. Tässä motellissa ei kuitenkaan ollut pesutupaa, mutta saimme ohjeet lähimpään pesulaan. 

Tavarat kokoon ja kävellen kohti pesulaa, koska matkaakin oli vain reilu kilometri. Hieman ihmetytti ne muutamat ihmiset, jotka meidät pysäyttivät kysellen mihin olemme menossa kyytiä tarjoten. Amerikassa small talk kuuluu asiaan, mutta tällaista ei aiemmin ollut tullut vastaan.. 

Syykin selvisi pian. Pesulassa kului aikaa ja pois lähtiessä auringonlasku alkoi olla lähellä, syötykään ei vielä oltu. Motellille kävellessä viereen pysähtyi jälleen auto,jonka tummaihoinen kuljettaja tiedusteli jälleen määränpäätämme. Kerroimme olevamme lähes perillä. Hän totesi että hyvä ja tiedotti meitä, että kai tiedämme ettei alueella ole valkoihoisten turvallista liikkua auringonlaskettua. Hän pyysi meitä kiirehtimään Motellille ja toivotti turvallista matkaa. 

Emme olleet syöneet jotain murkinaa ja juomista piti saada, sillä motellilta ei pystynyt ostamaan mitään. Liikkuminen hotellista pois ei vain enää houkutellut. Teimme päätöksen ja jätimme lapset Motellille suunnaten itse lähimmälle huoltamolle eineksiä hakemaan. En halunnut päästää miestä yksin ja koska motellissa sattumalta asusti myös Suomalainen nainen uskalsimme jättää lapset motelliin. 

Saimme eväitä ja huoltamon myyjän BE SAFE saattelujen kera poistuimme motellille nakertamaan  grillattuja kanoja sekä sipsejä ja katsomaan ukkosmyrskyn saapumista. Sisälle jäi kuitenkin tunne turvattomuudesta. 

Seuraavana päivänä vierailin kansalaisoikeuksien museossa, joka sijaitsee Lorraine motellin vieressä/yhteydessä. 

Motelli on historiallisesti merkittävä, sillä se oli aikoinaan ainoa motelli, joka salli sekä valko-että tummaihoisia vieraita.

Tässä samaisessa motellissa Martin Luther King Jr murhattiin 4.4.1968. Vain kymmenen vuotta ennen syntymääni. 

Käynnillä näki huoneen, joka oli samaisessa kunnossaan kuin Kingin siellä majoittuessa. 

Museossa kiertäessä voi ymmärtää miten historia on julmaa ja epäoikeuden mukaista. 
Mutta silti Suomalaisesta tai ainakin minusta tuntuu hurjalta, ettei voisi kulkea jossain vapaasti, kuten nyt kävi meidän motellin alueella. Se jos mikä mietityttää ja saa ajattelemaan kuinka turvallista täällä meidän kotimaassa on. Toivottavasti saamme pitää maamme tällaisena.
Ja ainakaan Memphisiin ei tee mieli palata. 

Vierailulla Elviksen luona

Ennen matkaa juttelin tuttavani kanssa meidän tulevasta reissusta ja hän antoi vinkin Gracelandistä. Mikäli Memphis osuu matkan varrelle, kannattaa poiketa kylässä Elviksen luona. 

New Orleansista oli juuri sopiva ajomatka kyläilylle.Elviksen kotitaloa ja pihaa kiertävä aita, oli täynnä fanien kirjoituksia. 

Päivä oli sateinen, mutta vierailu Elviksen luona oli värikäs. Piha portista pääsee aamuisin käymään Elviksen haudalla, mutta Pääsyliput itse kierrokselle sai  ostettua tien toisella puolella olevasta rakennuksesta. Pääsylippuja on tarjolla 160$ viptour-paketeista halvempiin 40$ lippuihin. Me varasimme päivän sekä liput etukäteen netistä ja otimme halvimman lipun, jolla pääsimme sisään taloon sekä lentokoneisiin. 

Koti oli värikäs ja erikoinen. Pääsyliput lunastettiin tien toiselta puolelta, josta bussi vei meidät talolle. Bussiin mennessä saimme audio-kuulokkeet ilmaiseksi kierrosta varten. Suosittelen ottamaan, sillä niiden kanssa talon kiertämisestä ja huoneista sai enemmän irti. 

Audiokierroksella saimme kuulla, kuinka monta metriä kangasta on käytetty biljardihuoneen seiniin ja kattoihin. 

 Miksi talon sisustuksessa näkyy apinoita siellä ja täällä. Miten vauraus on näkynyt mm. televisioiden määrässä. 

Ja miten seinä, josta valui vettä on ollut monen keskustelun aiheena. 

Näimme ja kuulimme perheen vaiheista. Lisa Marie Presley ensimmäinen lelu ja Elviksen äidin rannekoru, josta löytyy pojan ensimmäisten hittikappaleiden nimet. 

Kierroksella saimme kulumaan aikaa useamman tunnin. Jopa 10- ja 12-vuotiaat lapsetkin viihtyivät, joskin uskon tämän johtuneen huoneiden erikoisuudesta mikä näin ollen viihdytti lapsiakin. 

Kierros talolla päättyi Elviksen haudalle, jonka jälkeen poistuimme talolta bussilla lähtöpaikalle. Myymälän jälkeen kiersimme vielä katsomassa lentokoneet ja sitten suuntasimme ruuan etsintään. 

Jos matkaat Memphisin suunnalle, suosittelen käyntiä Gracelandissä.